Elinkelpoisiin kalakantoihin keskittyvä kalastuspolitiikkka

Hankekausi 2020-

Itämeren kalakantojen terveys ei ole ainoastaan virkistys- ja ​​kaupallisen kalastuksen edellytys, vaan myös tärkeää koko sisämeren ekosysteemin ja ympäristön kannalta. Viimeisen 10 vuoden aikana useat suuret kaupalliset kalakannat ovat heikentyneet, ja itäisen turskan romahdus vuonna 2019 oli kehityksen huipentuma. Nykyään samanlaisia ​​merkkejä on havaittavissa useiden muiden kalakantojen joukossa – yksi niistä on silakka. Ei ole epäilystäkään siitä, että matalaresoluutioinen teoreettinen malli eli niin sanottu kestävä enimmäistuotto (MSY*) ei toimi. Se on päinvastoin romahduttanut turskakannan ja myötävaikuttanut muiden kalakantojen heikentyneeseen tilaan.

BalticWaters2030:n pitkän aikavälin visio Itämeren kalastuspolitiikasta

BalticWaters2030:n pitkän tähtäimen tavoitteena on muuttaa Itämeren kaupallisen kalastuksen sääntöjä perusteellisesti siten, että laajamittainen pohjakalastus ja avomeren kalastus lopetetaan pienimuotoisen rannikkokalastuksen eduksi. Näin pelastetaan Itämeren kalakannat.

Jotta Itämeren kaupallisten kalakantojen elinkelpoisuutta ei vaarannettaisi, on kehitettävä uusi hallintomalli, jossa ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus ovat etusijalla. Ennen kuin uusi malli on käytössä, on noudatettava ennalta varautumisen periaatetta. Lisäksi kiintiöt on asetettava MSY:n määrittelemien raja-arvojen alapuolelle. Jotta tämä toteutuu, poliitikkojen on työskenneltävä aktiivisesti nykyisten hallintomallien uudistamiseksi. He eivät voi enää passiivisesti hyväksyä tieteellisiin kriteereihin perustuvia asetuksia, jotka on muotoiltu pääasiassa kaupallista kalastusta varten.

Säätiön pitkän aikavälin tavoitteet

  • Säätiön visio on, että Itämerellä kalastetaan vain rannikolla alle 12 metrin aluksilla.
  • Itämerellä kalastetaan pääosin passiivisilla pyydyksillä.
  • Saaliit käytetään pääasiassa ihmisravinnoksi.
  • Kalastuksen tulee olla paikallista. Kalastusalusten tulisi lähteä ja purkaa saalinsa samassa satamassa tai rannikkoalueella. Näin kalastus voisi edistää paikallista liiketoimintaa, turismia sekä tarjota alueelle paikallista pyydettyä kalaa.
  • Teollisille kalastustroolareille ei ole sijaa tulevaisuuden kalastuksessa Itämerellä. Niiden kotisatama on kaukana kalastusalueesta ja saaliit puretaan ulkomailla kalajauhoksi tai minkinrehuksi, jolloin ne vahingoittavat ympäristöä ja ekosysteemiä.
  • Troolaus on haitallinen ja sopimaton kalastustapa Itämerellä. Tämä koskee silakan ja kilohailin teollista avomeren troolausta sekä turskan pohjatroolausta. Siksi troolaus pitäisi sallia vain tietyillä rajatuilla alueilla, tiettyinä ajankohtina ja tietyille kalakannoille.

BalticWaters2030:n kalastuspoliittiset tavoitteet seuraavalle kahdelle vuodelle

Silakan tilanne on heikentynyt jo pitkään. 1970-lukuun verrattuna täysikasvuisten silakoiden määrä Keski-Itämerellä on vähentynyt lähes 80 %. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) arvioi kalastuspaineen olevan liian suuri. Nykyään kanta alittaa kestävän kalastuksen tieteelliset suositukset. Samaan aikaan teollisen kalastuksen sallitaan jatkua ja jopa kasvaa.

Esimerkiksi Ruotsin nykyisen hallituksen kanta on, että teollista kalastusta ei pidä rajoittaa. Tätä perustellaan sillä, että pienentyneiden kantojen ja saaliiden kausaalinen suhde on liian epämääräinen ja että muut tekijät saattavat vaikuttaa silakkakantoihin. Tutkijoiden varoituksista ja vankasta tietopohjasta huolimatta Ruotsin hallitus on päättänyt odottaa rajoituspäätösten tekemistä ”tiedämme liian vähän” -argumentin perusteella. Tämä on käsittämätöntä logiikkaa ja leikkiä tulen kanssa. Jos silakka romahtaa samalla tavalla kuin turska, sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia Itämeren ympäristölle.

BalticWaters2030 toteuttaa Hyvä silakka -kampanjaa seuraavan kahden vuoden aikana. Sen tavoitteena on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen kokoamalla ja levittämällä tietoa silakan roolista Itämerellä, sen genetiikasta ja taloudesta. Tapaamme säännöllisesti poliitikkoja ja viranomaisia ​​saadaksemme muutosta kaupallisen kalastuksen hallintoon ja pysäyttääksemme silakan tilanteen huonontumisen.

Tärkeitä asioita, joita säätiö pyrkii toteuttamaan lyhyellä aikavälillä:

  • Tehdään päätös troolausrajan siirtämisestä 12 meripeninkulmaan, rannikonläheisen pienkalastuksen ja saariston suojelun hyväksi.
  • Aloitetaan laajat muutokset silakan hallintoon ottaen huomioon mm. populaation rakenne, ikärakenne ja genetiikka.
  • Ruotsi ja Suomi tekevät poliittisen aloitteen ja esittävät ICES:lle ja komissiolle vaatimuksen nykyisen hallintomallin tarkistamisesta.
  • Kalastuspolitiikan merkitystä ympäristölle ja Itämeren ekosysteemille korostetaan.

* MSY on kalakannan suurin vuosisaalis, joka voidaan tuottaa pitkällä aikavälillä, eli kuinka paljon kalaa voidaan pyytää vuodessa ilman kalakannan pienentämistä.

Uutiskirjeessämme “Baltic Sea Brief” kirjoitamme ruotsiksi ajankohtaisista Itämereen liittyvistä ympäristöpoliittisista aiheista ja analysoimme poliittisten päätösten ja uusien tutkimusten vaikutuksia. Tilaajat saavat uutiskirjeen pari kertaa vuodessa. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut suomenkielisestä versiosta!

Tukesi avulla voimme työskennellä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti Itämeren pelastamiseksi